Joulu ja juhla meni, mutta arkenakin on nälkä ja vilu

Lähes päivittäin kerrotaan eri medioissa köyhyydestä, ruokajonoista, huono-osaisten lasten kiusaamisesta, vaikeudesta valita lääkkeiden ja ruuan välillä jne. Meidän kauttamme apu menee aina suoraan auttajalta autettavalle ja voit olla varma siitä, että jokainen pienikin lahjakortti tai ruokakassi otetaan kiitollisuudela vastaan ❤

Miten kilttejä ihmiset onkaan

AKV saa paljon kiitospostauksia ja kuulee lukuisia elämäntarinoita kaiken aikaa. Usein haluaisimme tehdä enemmän, auttaa jotenkin vielä kokonaisvaltaisemmin, saada lapsille ja vanhemmille tukea ja harrastuksia, lisää mielekkyyttä elämään. Kaikkeen emme kuitenkaan taivu, mutta auttajien ja lahjoittajien turvin teemme pieniä ihmeitä. Seuraavassa Tiinan perheen terveisiä ja tilannekatsaus.
”Miten kilttejä ihmisiä onkaan? On teillä ihmeellinen porukka. Mielikuvissani halaan tiukasti jokaista meitä tukenutta, kilttiä ja auttavaista ihmistä.”

Tiinan perheen tilanne on alkanut kääntyä parempaan päin osaksi AKV:n avun myötä. Tiina sai juuri takautuvasti hänelle kuuluvia tukia Kelasta ja muutenkin tuki- ja velanhoitoasiat on avullamme saatu eteenpäin. Tuetun loman perhe päätti perua, vaikka takautuvasti saadut tuet olisivat omavastuuseen riittäneet. Laskujen maksu, lääkkeet ja ruoka pitää priorisoida ykkösenä.

Perheen tyttären kamppailu masennuksen kanssa herätti monessa auttajassa huolta. Tiina avaa hiukan tyttärensä tilannetta, kun perhe on saanut apua: ”Tytär on ollut kerrassaan otettu ja ilahtunut saamastaan huomiosta, ja tuntenut itsensä tärkeäksi! Kynnet on laitettu uusilla jutuilla, meikit on käytössä ja vaatteita testailtu. Kauneuspäivä on kalenterissa, odotusta on ilmoilla -samoin ihmetystä, että kuinka juuri hän nyt tällaiseen hemmotteluun pääsee! Kerroin, että monet ihmiset ovat halunneet osoittaa tukensa sekä ilahduttaa häntä. Äitinä haluan kiittää tyttären kiitosten lisäksi vielä erityisen paljon, että hänen taistelunsa masennusta kohtaan on tuntunut monelle tärkeältä ja moni on halunnut omalla panoksella auttaa! Kun tästä selvitään, meillä on entistä vahvempi tytär ja me ollaan entistä tiiviimpi perhe”.

Tiina kiitosviesti koko AKV:lle: ”Moni tietää, miltä tuntuu katsoa jääkaappiin, missä on joitakin maustekastikkeita, margariinin loppu ja taustalla valo. Moni tietää senkin paniikin, kun tilillä on muutamia senttejä, ja seuraava rahaa tuova päivä tuntuu olevan ikuisuuden päässä. Entä laskupino -tuttu juttu! Häpeä, liian tuttua. Sitten on meitä onnellisia, joille on autettu kotiin syötävää!  Tai posti on tuonut kultaakin arvokkaamman lahjakortin, jolla täydennät pakkasta!  Joku on kuunnellut sun hätää ja huolia, neuvonut ja tukenut, sanonut; kiitos että saadaan auttaa! Pienenkin avun saaminen kriittisessä taloustilanteessa tuntuu uskomattoman ihanalta!

img_1921Hämmennys, helpotus, ja sitten ilo: joku ihana ihminen jossain luki mun hädästä ja halusi auttaa. Kiitollisuus, että vielä löytyy porukkaa, joita toisen kurja tilanne koskettaa ja halua ja mahdollisuuksia auttaa löytyy. Rakkauden sekainen fiilis empaattisia, auttavia käsiä kohtaan. Kiitos AKV kun tuotte ihmisiä yhteen, pelastatte monen arkea ja etenkin, että olette olemassa. Kiitos Natalia, sulla on suuri sydän! Ja kiitos kaikki, jotka koordinoitte apua. Kiitos vapaaehtoiset, jotka meitä olette monin tavoin auttaneet, en ikinä unohda tätä. Mä en enää häpeä, vaan uskon huomiseen! Joskus on vielä päivä, että mä voin vaihtaa puolta, ja laittaa hyvän kiertämään.

Pidän tärkeänä apuna myös sitä, että olen saanut neuvoja esim. tukien hakemisessa tässä hankalassa tilanteessa.  Avun pyytäminen tuntui aluksi vaikealta, mutta kaikki, jokaikinen AKV:ssa on luonut hyvää fiilistä!”

Hesarin köyhyystutkimus näkyy AKV:ssa päivittäin

Hesari julkaisi 6.1.2019 köyhyystutkimuksen, jossa oli mukana viime keväänä neljätuhatta osallistujaa. tulokset yllättivät rajuudessaan tutkijatkin. Me ”autetaan kun voidaan -ryhmässä” (akv) törmäämme päivittäin näihin tilanteisiin ja kuulemme toinen toistaan surullisempia ja järkyttävämpiä  tositarinoita.

On todella hyvä, että köyhyys ja sen mukanaan tuomat lukuisat ongelmat nostetaan pöydälle! monilla suomalaisilla on vielä se käsitys, että jos vaan käy töissä ja elää niukasti, niin aina pärjää. näin ei kuitenkaan ole, sillä ihmiset voivat olla köyhyysloukussa, vaikka tekisivät kolmea eri työtä. syitä on monia: avioero, velat, työttömyys, sairaudet, tapaturmat jne. moni taistelee kelan ja vakuutusyhtiöiden kanssa oikeuksistaan. kaikki eivät edes osaa hakea heille kuuluvia tukia. tässäkin akv pyrkii auttamaan, sillä fb-ryhmässämme on monia eri alojen asiantuntijoita.

OTTEITA HESARIN KIRJOITUKSESTA:
 

”Kuka olisi uskonut, että todellisuus olisi näin karmea. Ihminen toisensa perään kertoo, että on köyhyyden nujertamana yrittänyt päättää päivänsä tai harkitsee tekevänsä sen eläkkeelle jäädessään tai kun lapset ovat aikuisia. Niin moni tässä maassa kokee, että mitään toivoa ei näy.
– Minua on kiusattu lapsesta asti, koska olen köyhä. Muistan jo kymmenvuotiaana toivoneeni kuolemaa, ettei äidin tarvitsisi käyttää vähiä rahojaan ruokkimiseeni, kertoo kolmannen polven köyhä.
– Eläkeiän oon ratkaissut niin, että tapan itseni myöhemmin. Ihmisten mielestä se on kamala ajatus, mun mielestä helpottava. Että saisi joskus edes kontrollin tähän kurjuuteen. Ei tarttis eläkeikää olla kuset housussa jossain, missä kukaan ei edelleenkään välitä, sanoo yksineläjä.
– On kuin kädet olisi sidottu, tai eläisi häkissä – ulospääsyä ei ole nähtävillä, kuvailee yksi vastaaja. 

Tutkijat ovat nyt analysoineet kerättyjä vastauksia. Kokenut köyhyyden asiantuntija, tutkija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo, ettei ole aiemmin törmännyt tutkimuksissa yhtä massiiviseen itsetuhon ja vihan määrään.

”Uutta oli myös se, että monissa vastauksissa itsemurhasta puhuttiin järkeillen, harkittuna ratkaisuna ongelmiin, eikä asiana, johon ajaudutaan”, Kainulainen sanoo. Samalla, kun Suomi on maailman onnellisin maa, osa meistä on syvästi onnettomia. Tutkimus osoittaa sen, miten jatkuva rahapula ja niukkuus lannistaa ihmisen, alentaa elämänlaatua ja vie uskon tulevaisuuteen. ”Monilla ihmisillä ei ole mitään liikkumavaraa raha-asioissa. He elävät veitsenterällä”, Saari sanoo. HS:n niukkuuskyselyssä selvitettiin elämänlaatua usein kysymyksin.

Yksi ulottuvuus oli käytettävissä olevan rahan määrä. Toinen tärkeä osa-alue oli mieliala. Kolmas oli asema eli se, onko voinut elämässä toteuttaa omat tavoitteensa. Yksinhuoltajat olivat kaikilla kolmella elämänlaadun osa-alueella muita huonommassa jamassa: heillä oli heikko taloudellinen tilanne. Mieliala oli matalalla, eivätkä he kokeneet, että olisivat saavuttaneet sen, mitä elämässä halusivat. Toki vaikeuksissa olivat myös pieni­tuloiset, työttömät ja yksinäiset. 

Kainulainen miettii, miten yksinhuoltajan lapsiin vaikuttaa se, jos äidillä tai isällä on pääsääntöisesti epätoivoisia ajatuksia. Jos vanhempi elää kaiken aikaa sellaista elämää, jota ei haluaisi elää, jaloissa lapsia ja postiluukusta putoavia laskuja. Sitä vanhemmat itsekin miettivät kyselyn vastauksissa. Niukkuus ja pienillä tuloilla sinnittely lisää yksinäisyyttä. Myös perheiden verkostot kutistuvat. Koko elämä supistuu. Se tulee vastauksissa esiin kerta toisensa jälkeen. Ei voi käydä, kutsua, mennä mukaan. Ei ole rahaa eikä energiaa. Kaikki ajatukset ovat kiinni selviytymisessä.En halua olla ihmisten kanssa tekemisissä, koska vaarana on, että joku haluaa esim. kahville tai muuta, ja vituttaa keksiä tekosyitä, miksi en pääse. Tai hävettää sanoa, ettei oo rahaa. Mulla ei siis ole esim. siistejä vaatteita, joissa kehtaisin liikkua juuri missään ruokakauppaa pidemmällä, kertoo yksi vastaajista.

HS:n kyselyn vastaukset auttavat ymmärtämään suomalaista köyhyyttä ja sen syitä. Jos ei ole itse kokenut köyhyyttä, voi kuvitella, että sitä ei Suomessa olekaan. Että kyllä pienelläkin palkalla ja tukien varassa hyvin pärjää, jos vain on kunnon ihminen. Täällä syttyy helposti kiista siitä, kuka on oikeasti köyhä tai näyttääkö joku köyhältä vai ei. Köyhäksi kelpuutetaan ihminen, joka on totaalisesti menettänyt elämänsä hallinnan tai jonka elämää hallitsee sairaus tai päihteiden käyttö.

Kuitenkin Suomessa on paljon jatkuvassa niukkuudessa, puutteessa ja taloudellisessa umpikujassa eläviä ihmisiä, joista ei näy päälle, että he ovat köyhiä. He pitävät sen visusti salassa. He käyvät töissä, pesevät tukkansa, siivoavat kotinsa, kasvattavat lapsia kaikessa hiljaisuudessa. Tulot eivät vain riitä menoihin. Jos ihmetyttää, miten se on mahdollista, vastauksia on karkeasti ottaen kaksi: Jotkut saavat vähemmän kuin ulkopuolinen osaisi arvata. Joillakin taas on menoja, joista emme tiedä. Mitä pienemmät tulot ihmisellä on, sitä enemmän toimeentulo vaihtelee viikoittain: on rahattomia viikkoja ja parempia päiviä. Hyvätuloinen pärjää aina jotenkin. Eivätkä tulot kerro kaikkea. Pitää ottaa huomioon myös esimerkiksi velat ja vastuut. Ihmisillä on velkoja ja vastuita, joista ei aina ole juridista näyttöä. Ei siis ole papereita rahojen liikkeistä. Lainataan siskoille ja veljille ja poikaystävälle. Ja kohta ollaan itse pulassa. ”On myös riippuvuussuhteita, jotka ajavat ohi kaiken järkevän toiminnan”, Kainulainen sanoo.

Hän luuli hetken virheeksi sitä, että 60-vuotias vastaaja kertoi kyselyssä olevansa yksinhuoltaja. Mutta kyllä, kaksi 40-vuotiasta lasta eli hänessä kiinni kotona. Monissa vastauksissa aikuiset ihmiset kertovat, että saavat äidiltä ruokarahaa. Nelikymppisetkin. Äidin tai isän osa ei välttämättä pääty koskaan. Kuitenkin vain vauvojen vanhempien jaksamisesta kannetaan huolta, vaikka vauvat eivät käytä huumeita eivätkä ole väkivaltaisia, miettii Kainulainen.

Lohduttomia ovat myös avioerot, joissa hyvinvointi voi hetkessä kääntyä hädäksi, kun yritetään säilyttää lapsilla sama elintaso ja ympäristö, johon he ovat tottuneet.
– Olen velkavankeudessa kahdeksan vuoden velkajärjestelyn kautta, elän 500 eurolla­ kuukaudessa. Vaikeudet alkoivat vaikeasta avioerosta ja yksinhuoltajuudesta, mutta velkojen maksua riittää vielä viisi vuotta johtuen siitä, ettei asunto mennyt lama-aikana kaupaksi, kertoo yksi.
– Olisi pitänyt paremmin osata varautua pahimpaan, rakkauden loppumiseen. Vaan mistäpä sen osasi arvata. Seurauksena sitten taloudellinen katastrofi. Tavallinen tarina keski-ikäisillä naisilla. Niin tavallinen, kun oli luottanut, vaikka ei pitäisi. Elämä ohi yhdessä sekunnissa ja ikuinen köyhyys edessä, kertoo toinen.

HS:n kyselyn tulokset avaavat silmiä. Myös Suomessa voi käydä niin, että ihminen jää taloudellisesti ihan tyhjän päälle.

Ajatelkaa vaikkapa hometaloja. Useat vastaajat kertovat, kuinka home on tehnyt omaisuudesta ongelmajätettä. Elämä on aloitettava uudelleen alusta, alasti. Jäljelle jää ehkä vain velkaa ja homeen aiheuttama vakava sairaus. Yhdessä vastauksessa nainen kuvailee, miltä tuntui, kun ”muuttokuorma” lähti roskiin ja itse sai kerjättyä avustuksena sen verran rahaa, että sai hankittua alushousut ja kinttaat.
Hometalon taloudellisista vastuista voidaan taistella vuosikausia. Sekin aika pitäisi jollain elää.

Myös sairastuminen voi Suomessakin romahduttaa talouden. Hyvinvoivat ihmiset ajattelevat, että täällä kaikki saavat hoitoa ilmaiseksi. Mutta ei se ole totta. Suomessa lääkkeet eivät ole maksuttomia. Eivätkä hoidotkaan ole täysin maksuttomia edes maksukaton tultua vastaan. Niistä kertyy pienituloiselle nopeasti kohtuuton summa. Järkyttävän usein kyselyn vastauksissa toistuu se, että ei ole ollut varaa lääkkeisiin, joita tarvitsee. Jotkut tuntevat huonoa omaatuntoa sairaudestaan.

Vaikka tukea saisikin, se vie aina aikaa, Kainulainen muistuttaa. Viikon odottaminen ilman rahaa on pitkä aika. Jo se voi ajaa ihmisiä pikavippeihin. Hyvinvointivaltion koneisto on hidas, ja se hyväksytään, vaikka se tuottaa köyhille ihmisille katastrofeja. Kainulainen kertoo, että tyhjän päälle voi joutua esimerkiksi, jos putoaa työttömyyden ja työkyvyttömyyseläkkeen välimaastoon. Tukea ei saa, ennen kuin on selvitetty, kumpi on oikea luokitus. Epäselvyys voi jatkua vuosia, hän sanoo. Jo pelkästään viranomaisen tekemän väärän tukipäätöksen korjaaminen kestää kauan, ja sekin aika pitää elää. Pyhällä hengellä vai velaksi?

Hyvinvointivaltion koneisto on myös monimutkainen eikä aukea kaikille. Suomessa ei auteta hätää kärsiviä automaattisesti. Apua on osattava hakea. Siitä on jaksettava taistella juuri silloin, kun on heikoilla. Suomessa on ihmisiä, jotka eivät ole edes yrittäneet hakea niitä tukia, jotka heille kuuluvat. Hyvinvointivaltion turvaverkko ei ole ollenkaan niin varma ja aukoton kuin hyvinvoivat ihmiset kuvittelevat.Mutta niukkuudessa elävät eivät ole mikään yhtenäinen joukko. Eivät kaikki näe omaa taloudellista ahdinkoaan umpikujana ja hakkaa päätä edessä olevaan seinään. On myös ihan toisenlaisia tulkintoja.Raivokkaiden ja lamaantuneiden lisäksi vastaajissa on niitä, jotka ovat sopeutuneet köyhyyteen. Osa löytää siitä jopa myönteisiä puolia. Isola sanoo, että köyhyyteen liittyvä häpeä lamauttaa. Kurjinta on se, että häpeä ja toivottomuus siirtyvät sukupolvelta toiselle.”Olen miettinyt, missä määrin köyhyydestä jää samantyyppisiä taakkoja kuin sotien kokemuksista tuli.” Tärkeintä on säilyttää kokemus omasta toimijuudesta, siitä, että pystyy tekemään jotain oman elämänsä eteen.”

”Perusturvan mitoitusta arvioitaessa yhtenä tavoitteena tulisi olla se, että poistetaan sellainen niukkuus, joka alentaa ihmisten toimintakykyä”, hän sanoo. Aktiivisuutta ei siis voi lisätä vähentämällä tukea niiltä, joilla on jo nyt liian vähän. Siinä käy päinvastoin.
Tulojen ja tukien pitää olla sillä tasolla, että ihmisellä on mahdollisuus olla aktiivinen. Nyt niin ei kaikkien kohdalla ole.”

AKV pyrkii auttamaan kokonaisvaltaisesti ja myös ennaltaehkäisevästi. Varhaisen puuttumisen malli toimii meilläkin. Valitettavan usein löydämme perheitä ja yksinäisiä, joiden tilanne on jo katastrofaalinen. Meidän kultaisena ohjenuoranamme kulkee kaikean aikaa se, että emme auta ketään passivoitumaan kotiin, vaan pyrimme löytämään yhdessä kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Toki tämä on erittäin haastavaa, mutta olemme nähneet vuosien aikana monta onnellista tilannetta: autettava pääsee kiinni elämänsyrjästä ja hänestä tulee auttaja. Joskus riittää myös pieni tilapäinen tuki: saadaan ruokakaapit täyteen ja äidiltä on hetken aikaa murhe poissa siitä mitä välipalaa lapset saavat koulun jälkeen. Tai järjestämme porukalla synttärit, rippijuhlat, valmistujaiset. Joku perhe pääsee leffaan, jotkut vanhemmat eka kertaa kahdestaan hotelliin yöksi tai illalliselle. Haluamme ruuan ja vaatteiden lisäksi tarjota elämyksiä ja hyvää mieltä, ilon ja onnen hetkiä! 

Tervetuloa mukaan auttamaan! Muutamia autettavia esitellään nettisivuilla, suurin osa löytyy vielä FB-ryhmästä https://www.facebook.com/groups/697490283698810/ (kun liityt, muistathan vastata kolmeen pieneen kysymykseen). Ota meihin yhteyttä mikäli sinulla on mahdollisuus auttaa: yhtä arvokasta on lähettää kympin lahjakortti kuin vaikka yrityksenä lahjoittaa vähän enemmän. Kaikki apu menee suoraan autettaville ja kaikesta saa halutessaan kuittauksen. Autetaan Kun Voidaan – AKV

Meidät tavoittaa laittamalla viestiä akvauttaa@gmail.com

 

Tarvitsetko apua?

ETSINTÄKUULUTUS! Onko sinulla itselläsi avuntarvetta tai tunnetko jonkun henkilön, pariskunnan tai perheen, joka olisi avun tarpeessa? AKV voi auttaa myös tilapäisesti ja ennaltaehkäisevästi, mutta tarkistamme apua hakevien taustat tapaamalla tai soittamalla. Tämä siksi, että pyrimme karsimaan väärinkäytökset.

Autettavien ei tarvitse olla täysin syrjäytyneitä tai todella huonossa jamassa, vaan joskus vaan tulee elämässä tilanteita, jolloin apua tarvitaan. Apu voi olla ruokaa, vaatteita, jalkineita, taloustavaraa, liinavaatteita jne. Emme paikkaa esim. kenenkään ns. turhia pikavippejä tai vastaavaa, emmekä anna rahaa.

Laita sana kiertämään tai kirjoita meille luottamuksellisesti omasta tilanteestasi osoitteeseen autetaan.akv@gmail.com. Me otamme yhteyttä ja keskustellaan miten voimme auttaa. Haluamme olla kuitenkin ns. matalan kynnyksen auttajia eli häpeät pois! Odotamme viestejänne ❤

Lapsiperheköyhyyden yhteys huono-osaisuuteen elämässä

sunglasses-1284419_960_720Tässä kirjoituksessa esitellyssä tutkimuksessa todistetaan se valitettava tosiasia, että lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa usein läpi elämän. Autetaan Kun Voidaan (AKV) -ryhmässä voit olla mukana helpottamassa tilannetta. Emme voi muuttaa isompia rakenteita ja systeemejä, mutta voimme täyttää välillä perheiden ruoka- ja vaatekaappeja, hankkia pientä iloa leffalipuilla, hampurilaislahjakortilla, tukemalla harratusta jne. bread-3571266_960_720Monelle meistä pieni panostus, mutta apua tarvitsevalle iso ilo, välillä täysi vatsa ja vaikka koulupäivän jälkeinen välipala. AKV auttaa AINA todellisessa hädässä olevia ja taustat selvitetään. Apusi menee suoraan perille, kukaan ei ota mitään välistä. Tervetuloa mukaan tätä kautta tai liittymällä fb-ryhmäämme. Muistathan vastata kolmeen pieneen kysymyksen, jotta voimme hyväksyä sinut ryhmään auttajaksi! https://www.facebook.com/groups/697490283698810/ 

 

Koulumenestys ei tasoita lapsuuden aikaisen köyhyyden yhteyttä lapsen myöhempään huono-osaisuuteen

Lapsuuden aikainen köyhyys on yhteydessä lapsen myöhempään huono-osaisuuteen, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) tehty tutkimus. Tutkimuksen mukaan hyväkään koulumenestys ei täysin suojaa tältä yhteydeltä.

”Ei ole ratkaisu, että luotamme koulun tasoittavan lasten erilaiset perhelähtökohdat. Meidän on tuettava lapsiperheitä ja erityisesti ehkäistävä lapsiperheköyhyyttä, jotta kaikilla nuorilla on yhtäläiset mahdollisuudet kiinnittyä yhteiskuntaan ”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari.

Tutkimus osoittaa myös, että vanhempien mielenterveyden heikentyessä ja  sosiaalisten ongelmien kasaantuessa perheen taloudellinen tilanne on vaarassa romahtaa. Erityisen haavoittavaa lapsen myöhemmän yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta on kuitenkin juuri perheen köyhyys ja sen mukanaan tuomat haasteet arjessa.

boys-1149665_960_720

Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien mielenterveyttä ja sosiaalisia tekijöitä, perheen taloudellista tilannetta ja niiden yhteyttä lapsen kiinnittymiseen yhteiskuntaan polkumallinnuksen avulla. Perheen taloudellisen tilanteen mittarina käytettiin vanhempien pitkittynyttä toimeentulotuen saantia. Lapsen huono-osaisuutta mitattiin diagnosoidulla mielenterveyden häiriöllä ja myönnetyllä toimeentulotuella.

Tutkimus tehtiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistolla, joka kattaa kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet lapset, joita on seurattu rekisteritietojen avulla jo sikiöajalta lähtien. Tutkimuksen toteutti THL:n tutkimusryhmän kanssa yhteistyössä psykologian professori Thomas Malloy Rhode Island Collegesta sekä Dr. Nicol Foulkes-Savinetti Köpenhaminan yliopistosta.

Lähde

Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Nicol F. Savinetti, Thomas E. Malloy. 2018. Path modelling of children’s life outcomes: The 1987 Finnish Birth Cohort. Journal of Public Health.

Perheiden jouluajatuksia

angel-3839571_960_720.jpg”Meillä on ollut paras joulu ikinä! Äitikin nauroi kun oli onnellinen. Meillä oli tosi paljon erilaisia ruokia ja se ruoka oli teidän ostamaa tai niiden korttien ostamaa. Me ei ennen oo tunnettu ketää noin kilttejä ihmisiä. Sitten saatiin kaikki lahjoja ja äiti itki, kun me oltiin niin hassuja kun leikittiin melkein koko yö ja sitten aamulla oli taas herkkuruokaa me tykätään teistä kaikista!”

”Nöyrät ja sydämelliset kiitokset kaikille jotka tekivät meidän joulun rauhallisen ja ihanan!”

”Ensimmäinen kerta koko elämäni aikana en stressannut ollenkaan, vaan nautittiin yhdessäolosta. Syötiin ja juteltiin perheen kesken, avattiin lahjoja. Kaikki olimme iloisia! Kiitos” christmas-2926962_960_720.jpg

”Jokainen kun on tuonut meille apua on ollut niin ystävällinen, tuntuu melkein kun hekin olisivat meidän ystäviä. Kukaan ei ole meitä missään vaiheessa tuominut, vaan kaikki on ollut kannustavia ja ihania. Mun terveys on toinen ongelma, selkä sanoi sopimuksensa irti noin kuukausi sitten. Eilen olin viimeisen päivän kuntouttavassa työpaikassani ja nyt tulevaisuus on auki. Teidän kannustuksien takia en edes stressaa siitä, vaan jaksan ja pystyn ottaa rauhallisesti ja katsoa mitä tulevaisuus tuo kunhan/joshan selkäkivut rauhoittuu. Joulu on kohta ovella, mutta ensimmäinen kerta vuosiin en tunne stressiä tai ahdistusta ja se on Natalian ja koko ihanan porukan takia. Kiitos, me saadaan viettää kunnon joulu!”

”Kiitos kaikille jotka meidän perhettä avustivat lahjakorteilla joilla saimme ostettua kinkun, laatikoita tavallista ruokaa ja lapsille pientä herkkua. Kinkku oli 8 kg kinkku joka kesti isolla perheellämme 3 päivää. Meillä tilanne ollut ja on edelleen ankea, koska terveydellisten syiden vuoksi jouduin vähentämään töiden tekoa ja se aiheutti laskujen kasaantumisen ja velkaantumisen pankin kanssa. Pankin kanssa saimme asiat jotenkin mallilleen ja nyt koko jouluviikon olemme saaneet syödä kunnolla ja herkutella. Ei meidän kaappi ole ollut pitkään noin täysi. 12391388_10207218804101609_3326428312546928464_n.jpgOlen niin kiitollinen kaikille ja helpottunut siitä suuresta avusta mitä saimme! Joulu meni mukavasti, kun pystyi ostamaan pienet lahjat kaikille lapsille. Ennen kaikkea oli ihanaa, kun on ruokaa ja pesuaineita. Niinkin pieniä asioita joita ennen piti itsensä selvyytenä. Te ihanat ihmiset annoitte meille joulun!”

 

Perheiden kiitosviestejä

”Ihanat ihanat kiitokset. En tiedä mitä sanoa muutakin kädet täristen ja kyyneleet silmissä ihmetellen. Ihanaa. Lämpimät kiitokset. Nyt joulu voi tulla meillekin.”



”Aivan ihanaa! Ihan kun ois jossain unessa ja aamulla kun herään niin pitkään aikaan oon nukkunut hyvin kun ei ole tarvinnu enää huolehtia kaikkee ja tajuaa että tää on totta! Siis että meitä autetaan ja meistä välitetään, ihan kun se semmonen elokuvamainen joulun taika ois tullu todeksi.” santa-claus-1819933_960_720.jpg


”Kiitollisuudella teille jokainen auttaja! Edes mikään rahamäärä ei voi välittää sitä tunnetta minkä saa toisten tuesta ja lämmöstä, mikä huokuu heikkona hetkenä sydämeen saakka. Ilman tätä apua emme olisi selvinneet. Konkreettisesti jokainen auttaja on pelastanut meidät ja jonakin päivänä seison auttajana siellä rintamassa. Ilman näitä ilohippuja en jaksaisi taistella lasteni hyvinvoinnin puolesta enkä jaksaisi ehkä yrittää selvitä. Sanoja kiitollisuudelle ei löydy.
Meillä on RUOKAA! Meillä on tiskiharja, hammastahnat, hammasharjat, pyykinpesuainetta ja tiskirättejä. Ilo tiskirätistäkin on suuri. Meillä on kengät, talvikengät. Poika on niin onnellinen, itsellä tulee itku joka kerta asiasta puhuttaessa. Ja kyllä puhutaan, paljon, ihmetellen, ilolla, kiitollisuudella.
Meillä on vaihtolakanat. Eläimet saavat syödäkseen. Käyn kaupassa ja voisin tanssahdella käytävää pitkin. Ei joka kerta tarvi valita, että maito vai makaroni. VOI OSTAA MOLEMMAT. Ihan uskomatonta. Sanoja ei ole. Sanaan kiitos ei millään mahdu se tunnemäärä mitä pitäisi. Kyynelten määrä on kasvanut entisestään, mutta nyt niitä vierii liikutuksesta. Uskon taas elämään.”


”Ilman teitä ihanat auttajat meidän joulu olisi ollut arkipäivä muiden joukossa, te teitte siitä juhlan meidän perheelle. En voi sanoin kuvailla sitä kiitollisuutta mitä sydämessäni koen. Pelkkä joulukukan ojennus sai minut tänäänkin itkemään ja koko perhe sai pari pakettia kuusen alle. Minä ja tyttöni saatiin talvitakit ja talvikengät voi miten ihanalta tuntui mennä ulos tekemään lumityöt kun ei tarvinnut miettiä et mennäänkö nilkkoja myöten lumessa vaan jalat säilyi kuivana ja lämpiminä. Olette kultaakin tärkeämpiä rakkaat auttajat. Mahdollistatte täysin vieraille ihmisille joulun. Muutamista auttajista on tullut ihan läheisiä ja yhteyttä sekä kuulumisia kysellään säännöllisesti. Olette aivan ihania kaikki.” christmas-1887309_960_720.png


”Kiireisen ja työlään arjen keskellä ollut joulumieli hukassa ja tavallaan yrittänyt siirtää koko ajatusta joulusta syrjään. Nyt muutaman päivän sisällä postiluukkuun sadellut avustuksia ja myös kotiovelle tullut lahjoituksia. Mun ja lasten joulu siis tuleekin just nyt ei meinaa tulla itkusta loppua. Minä olen niin kiitollinen kaikille auttajille että en löydä edes sanoja. Tälläistä joulua meillä ei ole ollut vuosiin! Kiitollinen tästä tunteesta ja tiedosta että on ihmisiä ketkä välittää toisista. Maailman suurin kiitos multa ja pojilta.Ja ihanaa joulua kaikille. Teidän auttajien ansiosta meilläkin on ihana joulu.”


”En tiedä mitä sanoa, olen sanaton! Kerroin jo lapsille että joulua ei tule meille koska se ei ole mahdollista meidän tilanteessa. Mä oon täysin työkyvytön ja lasten isä ei auta. Nuorin itki, vanhimmat eivät enää odottaneetkaan, ovat jo tottuneet ettei meillä ole edes sitä välttämätöntäkään. Ystävä kertoi meistä AKV:lle….
Joulun ihme tapahtui! Me saimme ruokaa, lapsille tuli vaatteita, lahjoja. Saimme jopa lahjakortteja jolla me voimme ostaa jouluksi ja välipäiviksi ruokaa. Olen todella liikuttunut tästä välittämisestä ja huolenpidosta, mua itkettää mutta onnesta! Kiitos niin paljon.”

christmas-2933384_960_720